• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 1 ( 34 ) 2008

Uusi maahanmuuttopolitiikka

Nykyisen hallituksen ohjelmassa maahanmuuton merkitys on nostettu esille aikaisempaa selvemmin. Ohjelman otsikko on ”vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi”.

Ohjelman yhdistäviin arvoihin kuuluu vastuu ja vapaus, välittäminen ja kannustaminen sekä sivistys ja osaaminen. Ohjelman otsikko ja siitä välittyvät arvot luovat hyvän arvopohjan myös aktiiviselle maahanmuuttopolitiikalle. Ohjelmassa todetaankin, että Suomi kuuluu jokaiselle asuinpaikasta, elämäntilanteesta, äidinkielestä tai etnisestä taustasta riippumatta. Suvaitsevaisuus ja mahdollisuuksien tasa-arvo ovat oikeudenmukaisen yhteiskunnan perusta.

Maahanmuuton tavoitteena on kehittää aktiivista, kokonaisvaltaista ja johdon-
mukaista politiikkaa, joka ottaa täysipainoisesti huomioon niin työvoiman tarpeen, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat kuin kansainväliset velvoitteet. Itse näen hallitusohjelman entistä tarkemmat ja yksityiskohtaisemmat kirjaukset maahanmuuttoa koskien osoituksena siitä, että ollaan siirtymässä ulkomaalaispolitiikasta maahanmuuttopolitiikkaan.

Uuden maahanmuuttopolitiikan ensi askeleet on jo otettu. Sisäasiainministeriöön on hallitusohjelman mukaisesti muodostettu maahanmuutosta ja kotoutuksesta vastaava maahanmuutto-osasto, johon kuuluu neljä yksikköä: muuttoliike, kansainvälinen suojelu, kotouttaminen ja johdon tuki. Näen hallinnon uudistamisen mahdollisuutena luoda pohja uudelle entistä avoimemmalle ja aktiivisemmalle maahanmuuttopolitiikalle.

Maahanmuuttohallinnon uudistaminen ei jää ministeriö-tasolle. Selvitysmies Ole Norrbackin johdolla maahanmuuttohallinnon selvityshanke tulee määrittelemään maahanmuuttopolitiikan tavoitteet erityisesti Maahanmuuttoviraston toiminnan näkökulmasta. Muita hankkeen tehtäviä on arvioida ministeriön ja maahanmuuttoviraston tehtäväjako, parantaa maahanmuuttoviraston asiakasneuvontaa ja palvelua, tehdä toimenpidesuosituksia päätöksenteon nopeuttamiseksi koskien erityisesti turvapaikka-, oleskelulupa- ja kansalaisuushakemuksia. Hallitusohjelman mukaisesti viraston ja valitustuomioistuinten ratkaisumenettelyistä tehdään selvitys. Tämä on määrä tehdä mainitun selvityshankkeen yhteydessä.

Selvityshankkeen painopiste on tulevan Maahanmuutto-viraston palvelun, toiminnan laadun ja rakenteiden kehittämisessä. Tämän ohella selvityshankkeessa tulee kiinnittää erityistä huomiota keskus- ja aluehallinnon uudistamisen yhteydessä tehtäviin ratkaisuihin mm. poliisin, työvoima- ja elinkeinokeskusten, työvoimatoimistojen sekä lääninhallitusten osalta ja tehtyjen ratkaisujen mahdollisiin vaikutuksiin maahanmuuttohallintoon. Lisäksi selvityshankkeen tulee esittää vaihtoehtoisia toimintamalleja kuntayhteistyön edelleen kehittämiseksi kuntien ja maahanmuuttohallinnon välille.

Suomen väestökehitys huomioon ottaen maahanmuutto on jatkossa välttämätöntä, jos haluamme ylläpitää hyvinvointiamme. Väestön ikääntyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen vaikuttaa lähivuosina merkittävästi työvoiman määrään ja työmarkkinoiden rakenteisiin. Jo vuonna 2004 Suomen työmarkkinoilta on ikääntymisen takia alkanut poistua enemmän työvoimaa kuin sinne tulee. Vuonna 2030 Suomessa arvioidaan olevan 65 vuotta täyttäneitä yli 600 000 enemmän kuin nyt. Samana aikana työikäisten määrä vähenee yli 300 000 hengellä. Työvoimapula on todellinen uhka taloudelliselle kehitykselle ja sitä kautta hyvinvoinnille.

Työvoimapulaa on ehkäistävä monin keinoin. Yksi näistä keinoista on mahanmuutto. Siihen tarvitaan uutta aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa.

Kansainvälisen suojelun saralla Suomi jatkaa kiintiöpakolaisten vastaanottoa yhteistyössä UNHCR:n kanssa. Suomi on myös valmis osallistumaan projekteihin, jotka helpottaisivat kiintiöpakolaispolitiikan luomista maihin, joilla ei sitä tällä hetkellä ole, mutta joilla voisi olla siihen kapasiteettia. EU:n sisällä niiden maiden joukko, joka ottaa vastaan kiintiöpakolaisia, on pikku hiljaa kasvamassa. Moni muu maa mahtuisi kuitenkin vielä joukkoon mukaan.

Turvapaikkapolitiikan osalta olemme ottaneet ilolla vastaan tiedon, että viime vuonna Suomessa myönnettiin enemmän turvapaikkoja kuin koskaan aikaisemmin. Iloni johtuu siitä, että uskon, että on tärkeää, että me Suomessa noudatamme Geneven pakolaissopimuksen säännöksiä täysimääräisesti ja myönnämme nimenomaan turvapaikan niille, jotka ovat kokeneet vainoa kotimaassaan. Tampereen huippukokouksessa vuonna 1999 päätettiin EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan luomisesta. Samalla päätettiin, että EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan on perustuttava Geneven pakolaissopimuksen täysimääräiseen soveltamiseen.

Edellä mainitun periaatteen noudattaminen on johtoajatuksena ulkomaalaislain muutosehdotuksessa, joka annettiin eduskunnalle joulukuussa. Lakiehdotuksessa rajataan tilapäisten oleskelulupien (ns. b-lupien) käyttöä koskemaan vain tapauksia, joissa oleskelu varmuudella tiedetään väliaikaiseksi. Tällä ratkaistaan ns. b-lupaongelma, joka on johtunut siitä, että turvapaikanhakijoille, jotka eivät ole voineet palata kotimaahansa, on myönnetty tilapäisiä oleskelulupia, vaikka heidän oleskelunsa käytännössä on jatkuvaa.

Työntekijöiden oleskelulupien osalta haluamme nopeuttaa ja yksinkertaistaa lupamenettelyjä. Oleskeluluvan pitäisi aina oikeuttaa tekemään Suomessa töitä ja se pitäisi voida myöntää kerralla nykyistä pidemmäksi aikaa.

Jotta saamme tarvitsemiamme työntekijöitä Suomeen, maamme pitää olla maa, johon maahanmuuttaja haluaa muuttaa. Jokainen ihminen haluaa elää maassa, jossa hänen oikeuksiaan kunnioitetaan. Siksi työ syrjintää vastaan ja monimuotoisuuden puolesta on tärkeää ja tänään ajankohtaisempaa kuin koskaan. Aktiivinen maahanmuuttopolitiikka tarvitsee tuekseen yhdenvertaisuutta vahvistavia toimia. Meidän pitää tukea toimia, joiden avulla Suomesta kehittyy yhä parempi paikka elää, asua, yrittää ja tehdä työtä, ilman että joutuu kokemaan syrjintää tai rasismia.
Työelämä on tärkeä ja herkkä alue, johon tulee panostaa, kun on kysymys syrjinnän vastaisesta työstä. Maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa todetaan, että monikulttuuristen ja syrjimättömien työyhteisöjen kehittymisen edellytyksenä on poliittisten päättäjien, viranomaisten, työmarkkinajärjestöjen, maahanmuuttajien ja muun kansalaisyhteiskunnan vahva sitoutuminen syrjimättömyyteen, alkuperästä riippumattomaan yhdenvertaisuuteen sekä eri kulttuurien ja uskontojen keskinäiseen kunnioittamiseen. Vahvaan sitoutumiseen kuuluvat selkeät rasismin ja muukalaisvihamielisyyden vastaiset kannanotot, rakenteelliseen syrjintään puuttuminen, kotoutumisen tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy.

Olen huolestunut siitä, että työttömyys on niin paljon korkeampi maahanmuuttajien keskuudessa kuin väestössä keskimäärin. Tämä on selkeä osoitus siitä, että ulkomaalaiset edelleen kohtaavat syrjintää työmarkkinoilla. Ulkomaalaistaustainen hakija voi jäädä ilman työtä tai saada työtä, joka ei vastaa hänen koulutustaan. Samalla kun teemme työtä sen puolesta, että maahanmuuttaja työllistyy Suomessa, meidän täytyy pitää silmällä sitä, että mahanmuuttajat myös saavat koulutustaan vastaavan työpaikan.

Kotouttamispolitiikan tavoitteena on lisätä kotouttamisen vaikuttavuutta. Tähän tähdätään laatimalla valtakunnallinen etnisten suhteiden ja kotouttamisen puiteohjelma. Kotouttamisen keskeiset välineet ovat nykyistä parempi kielikoulutus, muu koulutus sekä työllistäminen. Kun yhä useampi maahanmuuttaja muuttaa Suomeen työn perässä, asettaa tämä uusia vaatimuksia kotouttamiselle.

Maahanmuuttaja, joka muuttaa maahan työn perässä, ei ole pelkkää työvoimaa. Hänestä tulee osa suomalaista yhteiskuntaa. Kun maahanmuuttajalla on työpaikka heti maahan muuttettaessa, hän ei kuitenkaan kuulu kotouttamistoimenpiteiden piiriin. Kotouttamisessa ei pidä myöskään unohtaa perheenjäsenenä Suomeen muuttaneita.

Nyt kun maahanmuutto-osastolla on ensimmäistä kertaa yksikkö, jonka pääasiallinen tehtävä on kotouttamispolitiikka, on meillä ministeriötasolla entistä vahvemmat resurssit luoda uutta kotouttamispolitiikan saralla.

Astrid Thors

Siirry ylös