2017 |  2016 |  2015 |  2014
2013 |  2012 |  2011 |  2010


№ 4 (30)


№ 3 (29)


№ 2 (28)


№ 1 (27)

№ 4 ( 30 ) 2017

Minä — Я

Tutustuin ensimmäisen kerran saveen 13 vuotta sitten Kansalaisopiston keramiikkakursseilla Suomessa. Muutaman vuoden päästä, matkailujohtajakoulutuksen saatuani, palasin takaisin keramiikan pariin, mutta tällä kertaa vähän vakavammin aikein. Päätin, että siitä tulisi ammattini.

Albina Pönniö.
Albina Pönniö.

Valmistuin Kuopiossa Muotoiluakatemiasta keramiikka- ja lasisuunnittelulinjalta. Uuden ammatin löytymisessä oli suuri vaikutus opettajillani, jotka opastivat ja innostivat minua opiskeluaikana. Olen iloinen, että meitä opettivat oman alansa ammattilaiset. Jo alakoulusta asti olen ollut sitä mieltä, että opettajan tulee innostaa ja houkutella oppilaita kiinnostumaan aineestaan. Jos oppilasta ei kiinnosta, niin annetut tiedot eivät pysy päässä. Opettajan rooli on minulle uusi, mutta jokaisella tunnilla teen töitä itseni kanssa, opettelen analysoimaan virheitäni ja voittojani oikealla tavalla. Luultavasti oppilaani opettavat minua enemmän kuin minä heitä.

Keramiikkakerhomme toiminta on alkanut vasta vähän aika sitten. Ensimmäiset oppilaat tulivat tunneille maaliskuussa 2017 ja tällä hetkellä säännöllisesti keramiikkatöiden tekemistä harrastaa 17 aikuista ja noin 20 lasta. Ajatus keramiikkakurssista syntyi jo kauan aikaa sitten ja ajan kanssa löysin sopivat tilat, jossa oli tarvittavat laitteet. Tuttavani tukivat minua ja heistä tuli ensimmäisiä oppilaitani. Pienin oppilaani ei ollut vielä edes 3-vuotias.

Voin varmuudella sanoa, että savityötunnit sopivat kaikenikäisille. On tärkeää muistaa, että aivan pienet lapset voivat kuitenkin syödä savea. Muovaileminen on lapsista mukavaa, se rauhoittaa tai siitä päinvastoin tulee innokkaan leikin aihe. Vähän aika sitten muovailimme lasten kanssa dinosauruksia, jolloin muovailu muuttui leikiksi. Syötimme dinosauruksille saviporkkanoita ja -lihaa, siitä riippuen oliko kyseessä lihansyöjä- vai kasvissyöjädinosaurus. Emme myöskään unohtaneet lopuksi pestä lemmikkiemme hampaita. Tällaiset oppitunnut kehittävät mielikuvituksen lisäksi myös kolmiulotteisen maailmankuvan syntymistä. Uskon luovan toiminnan terapeuttiseen voimaan, sillä kun kädet toimivat, niin mieli rauhoittuu ja rentoutuu.

Kurssillamme tunnit ovat pääasiassa työpajoja, missä opettelemme valmistamaan konkreettisia tuotteita, mutta en koskaan vaadi, että oppilaat muovailisivat vain tietystä aiheesta. Koska innostus on helppo sammuttaa, niin jos lapsi haluaa muovailla laivan kulhon sijaan, niin silloin hän tietenkin muovailee laivan.

Työpajojen välissä pidän keramiikkaoppitunteja. Näillä tunneilla tehtävä on jo vaativampi — pyörittää dreijaa. Se ei tietenkään ensimmäisellä kerralla onnistu kaikilta, mutta kokemuksen kautta saadaan myös tämä tekniikka haltuun. Lapsia on vaikea pitää erossa dreijasta, he pitävät itse prosessista eikä lopputulos ole aina tärkeintä. Saven kanssa työskentely vaatii kärsivällisyyttä. Ensimmäiset työt voi nähdä valmiina vasta 1,5-2 viikon päästä eikä koskaan etukäteen tiedä, mitä valmistui. Tämä tie pehmeästä ja taipuisasta savipalasta keramiikkatyöksi on aina täynnä yllätyksiä. Savi voi käyttäytyä odottamattomalla tavalla, muuttaa muotoaan tai räjähtää polton yhteydessä, mutta edes tällaiset ongelmat eivät estä meitä tutkimaan ja kokeilemaan tehdä savesta eri asioita. Savi opettaa meille enemmän kuin ajattelemmekaan.

Tämän vuoden syksystä olemme alkaneet toimia yhdessä Lumikello ry: n kanssa, joka tekee humanitääristä avustustyötä ja vetää erilaisia kulttuurihankkeita. Kaksi näistä hankkeista on teatteri- ja taidekerhot, jotka auttavat maahanmuuttajia kotoutumaan paremmin uuteen sosiaaliseen ympäristöön. Kolmas näistä hankkeista on keramiikkakerhomme.

Tunnit pidetään sunnuntaisin klo 11 alkaen Niiralassa osoitteessa Rovastinkatu 6. Tammikuusta 2018 alkavat uudet lasten ja aikuisten ryhmät. Keramiikkakurssiin liittyviä kysymyksiä voitte lähettää sähköpostilla tai Facebook-viestillä:

albinaponnio@hotmail. com
valproshkina@gmail. com
www. facebook. com/albina. ponnio


Тeksti: Albina Pönniö
Kuvat: Albina Pönniö ja Boris Smir
Käännös: Maria Lepistö

Siirry ylös