• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 2 ( 28 ) 2012

SUOMEN VAPAUDENPATSAS

Patsas sijaitsee Kauppatorilla. Patsaan on suunnitellut kuvanveistäjä, professori Yrjö Liipola (1881–1971). Savimallin muovailutyössä avustajina olivat mm vaasalainen taiteilija Lauri Hyppönen ja kuvanveistäjä Jussi Vikainen Turusta. Jalustassa olevan leijonan mallin teki Yrjö Liipolan suostumuksella eläinveistäjänä tunnettu kuvanveistäjä Jussi Mäntynen (1886–1978). Pronssipatsaan valu suoritettiin M. Virtasen valimossa Helsingissä.

Patsaan jalusta on mustaa graniittia. Jalustaan kuuluvat leijona ja viisi korkokuvaa. Graniittia tarvittiin kaikkiaan 240 tonnia. Pronssiveistoksen korkeus on 6 metriä ja paino 3,6 tonnia. Jalustoineen Vapaudenpatsaan korkeus on noin 14 metriä. Veistoksessa on kaksi mieshahmoa: seisova, kivääriä kädessään pitelevä sotilas heiluttaa lakkiaan ja hänen takanaan istuu haavoittunut sotilas rintaansa pidellen

Graniitti jalustassa on viisi korkokuvaa
Kenraali Mannerheim armeijan edessä
LAKI = mies, käsissään miekka ja kilpi.
USKONTO = taustalla olevaa kirkkoa päin kääntynyt nainen
TYÖ = mies käsissään viljalyhde ja sirppi
TULEVAISUUS = äiti lapsineen

Torin puolella olevassa julkisivussa on lohikäärmettä polkeva Suomen leijona, vapaudenristi sekä sanat:

ISÄNMAAN VAPAUTTAJILLE
ÅT FÄDERNESLANDETS BEFRIARE
1918

Vapaudenpatsaan aikaansaamiseksi Vaasaan perustettiin patsastoimikunta jo kesällä 1918. Toimikunnan puheenjohtajina toimivat vaasalaiset kauppaneuvos E. J. Ollonqvist 1918–1930 ja konsuli Erik Hartman 1930–1935, sekä vuorineuvos Gösta Serlachius Mäntästä vuodesta 1935. Toukokuussa 1922 patsastoimikunta, jota oli laajennettu Vaasan kaupungin virkamiehillä, katsasti Vaasassa sopivia paikkoja muistomerkille. Toimikunta piti Hietalahden huvilan kenttää vanhan merenrantapuiston keskellä sopivimpana muistomerkin sijoituspaikkana. Patsastoimikunta vietti hiljaiseloa muutaman vuoden, kunnes tammikuussa 1930 toimikunta kokoontui jälleen, tällä kertaa Akseli Gallen-Kallelan kotona. Gallen-Kallela ehdotti rakennettavaksi rakennusta, johon voitaisiin kerätä itsenäisyystaisteluun liittyviä muistoja. Toimikunnan muut jäsenet pitivät ajatusta kauniina, mutta huomauttivat, että ainakin Vaasassa toivottiin itsenäisyystaistelun muistoksi "rakennustaiteellista tai kuvanveistoksellista ratkaisua torille". Hietalahden huvilan puistosta patsaan sijoituspaikkana luovuttiin. Tämän jälkeen patsaan sijoituspaikaksi ehdotettiin Kirkkopuiston itäistä reunaa Kaupungintaloa vastapäätä. Paikka todettiin kuitenkin aivan liian ahtaaksi tämän kokoiselle monumentille. Tämän jälkeen

patsaan sijoituspaikaksi valittiin Kauppatori vuonna 1936.

Varoja kerättiin koko maassa, mutta pääosa rahoista tuli kuitenkin Pohjanmaalta ja erikoisesti Vaasasta. Valtiolta ei rahaa pyydetty. Patsas tuli maksamaan 1 352 000 markkaa. Vaasan kaupungin osuus rajoittui patsaan perustuksen tekemiseen sekä juhlatilaisuuden kustantamiseen. 1935 julistettuun valtakunnalliseen patsaskilpailuun jätettiin 42 ehdotusta. Sitä ennen oli toimikunta ehtinyt käsitellä muutamia hyvinkin konkreettisia ehdotuksia.

Paljastusjuhlallisuuksiin 9.7.1938 osallistuivat mm Tasavallan Presidentti Kyösti Kallio, marsalkka C. G. Mannerheim, itsenäisyyssenaatin elossa olevat jäsenet ym. Kauppatorille oli kerääntynyt sankoin joukoin juhlayleisöä, joidenkin arvioiden mukaan yli 10 000 henkeä.

Lähteet:
Vaasan Patsaat ja muistomerkit,
korkokuvat ja muistolaatat, 1985
Vaasan patsaat ja muistomerkit, 2008
matkailu.vaasa.fi
www.vaasalaisia.info/vaasapedia

Venäjännös: Lidia Popova
Kuva: Svetlana Sivil

Siirry ylös