Tulosta

Osuuskunta tutuksi

Suomi on osuuskuntien suurmaa: suomalaisissa osuuskunnissa on seitsemän miljoonaa jäsentä. Valtaosa on jättiläisiksi paisuneiden osuuskaupan ja –pankkien jäseniä, mutta myös pienosuuskunnat kasvattavat suosiotaan. Miten pienosuuskunta toimii ja kenen sellainen kannattaa perustaa?

6.11.2013 Veturitallissa Jyväskylässä pidettiin tiedotustilaisuus ”Osuuskunta tutuksi”. Jouko Laitinen (toimitusjohtaja, Tuhansien Järvien Uusyrityskeskus ry) kertoi aiheesta ”Mikä on osuuskunta?” Päivän aikana kuultiin mm. kaksi menestystarinaa (Kulttuuriosuuskunta Kick! ja Studio Kelkka) ja yksi muutostarina (osuuskunta Plankko). Ilona Ukkonen (yrittäjyysvalmentaja, Sovatek-säätiö) ja Jouni Hynynen (innovaatioasiantuntija ja tietokirjailija, Keski-Suomen ELY-keskus) pitivät mielenkiintoisen esitelmän ”Aineettomat oikeudet osuuskunnassa”.

Kulttuuriosuuskunta Kick! on yhdentoista kulttuuri-, media- ja taidealan ammattilaisen osuuskunta, joka toimii Helsingissä ja Seinäjoella. Kick!:ssa toimii kulttuurituottajia, graafisia suunnittelijoita ja käsityöläisiä. Parasta Kick!:ssä on, että saman katon alta löytyy erilaisia osaajia, joita nimenomaan kulttuuritapahtumien järjestämisessä tarvitaan. Osk voi toimia joko yhden suuremman / yhteisen päämäärän eteen, mutta yhtä hyvin kunkin itsenäisen toimijan taustavoimana. Kannattaa hyödyntää eri jäsenten vahvuuksia esim. nettisivujen, ilmeen, markkinoinnin ja talousasioiden osalta, niin että kaikki osallistuvat itse firman kehittämiseen, ja jokaisella on rooli osk:ssa.

Studio Kelkassa toimii kymmenen muotoilijaa, joilla on yhteinen tavoite: tehdä maailmasta iloisempi, värikkäämpi ja lämpimämpi! Monitaitoiselta Kelkka-tiimiltä voi lisäksi tilata myös tuotemuotoilua, sisustus- ja näyttelysuunnittelua, koulutus- ja luentopalveluja sekä graafista suunnittelua.

Taiteilijavetoinen Kulttuuriosuuskunta Plankko lopetti osuuskuntana muutaman yritystoimintavuoden jälkeen. Plankko ei kuitenkaan kuollut osuuskuntatoiminnan lopettamisen mukana, vaan jatkaa toimintaansa taiteilijoiden tiedotuskollektiivina. Plankko-taiteilijat jatkavat osuuskuntana aloitettua näyttely- ja tapahtumatuotantotoimintaa ja jatkokehittävät muitakin osuuskunnan synnyttämiä toimintamalleja.

Suomessa puhutaan paljon siitä, että täällä ei voi yrittää pienellä riskillä ja ajatellaan, että yrittäjä menettää välittömästi työttömyyskorvaukset. Yritystoimintaa aloitettaessa tärkeä ratkaisu on yritysmuodon valinta. Avoimesta yhtiöstä, kommandiittiyhtiöstä, osakeyhtiöstä, osuuskunnasta ja yhdistyksestä on kaikista olemassa oma lakinsa. Niihin on syytä perehtyä tarkempien sääntöjen selville saamiseksi. Osuuskunta on sopiva erityisesti silloin, kun osuuskunnan jäsenet osallistuvat ja sitoutuvat tiiviisti sen toimintaan. Ensisijaisena tavoitteena ei ole voitto, vaan jäsenten talouden ja elinkeinon tukeminen. Osuuskunta sopii myös yksittäisten yrittäjien yhteistoiminnan muodoksi. Työttömyysturvan kannalta osuuskunnassa tulee olla vähintään 7 jäsentä, jolloin jokaisen jäsenen omistus on alle 15 %. Tällöin jokainen säilyttää palkansaajastatuksensa työttömyysturvaa ajatellen. Jos jäseniä on alle 7, niin kaikki katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi.

Osuuskunta on pienyrittäjän pelastus! Se on myös hyvä vaihtoehto vastavalmistuneille, yrittäjähenkisille nuorille ja huomattavasti helpompaa tapaa ryhtyä tuotteistamaan omaa osaamistaan ja myymään sitä ilman suurempia yrittämisen riskejä. Osuuskunnan voi perustaa yksi henkilö. Osuuskunta on periaatteessa kuten osakeyhtiö, mutta se toimii huomattavasti tätä joustavammin. Osuuskunnasta voi myös helposti erota ja erottaessa osuuskunta maksaa osuuspääoman (jäsenen sijoittama pääoma) takaisin. Jäsenet vastaavat osuuskunnan sitoumuksista vain sijoittamallaan pääomalla, joka on yleensä hyvin pieni. Yleensä homma toimii siten, että 7 tai enemmän henkilöitä perustaa osuuskunnan, jolloin perustajia (osuuskunnan jäseniä) ei katsota yrittäjiksi vaan palkansaajiksi. Osuuskuntamallin keskiössä on yritys (osuuskunta), jonka kaikki jäsenet omistavat yhdessä. Osuuskunnan tehtävä on tukea kaikkien jäsentensä liiketoimintaa. Osuuskunnassa päätösvaltaa käytetään ääni per jäsen -periaatteella, eikä omistusosuuden mukaisesti, kuten osakeyhtiössä. Tiivistämällä yhteistyötä yrittäjät voivat luoda itselleen merkittäviä kilpailuetuja. Osuuskunta on erillinen verovelvollinen. Osuuskunnan verokanta on 20 %.

Uusosuuskunnalla tarkoitetaan työttömien perustamaa osuuskuntaa, jonka tarkoituksena on järjestää työtä ja työntekomahdollisuuksia työttömille. Uusosuuskunnilla on mahdollisuus hakea omatoimisuusavustusta. Osuuskunta mahdollistaa myös osa-aikaisen yrittämisen.

Luottamus on avainsana osuustoiminnallisessa yhteisyrittämisessä. Luottamuksen syntymistä edesauttaa huomattavasti se, että jäsenet tuntevat toisensa sekä työskentelytapansa ennen osuuskunnan perustamista. Jäsen voi panostaa vähemmän osuuskuntaan ajoittain esimerkiksi opiskelun takia. Tämä edellyttää luottamusta muilta jäseniltä siihen, että panostus tulee myöhemmin.

Perustamisen jälkeen osuuskunta toimii kuten muutkin yritysmuodot. On huolehdittava monista asioista, jotta päivittäinen toiminta olisi mahdollista. On muistettava mm. markkinointi, asiakassuhteen hoito, laskutus, taloushallinto, osuuskunnan johtaminen. Osuuskuntamuotoisessa yrityksessä on se etu, että kaikkea ei tarvitse toteuttaa itse ja toisilta saa tukea myös omaan tekemiseen. Vaikka monista asioista päätetään yhdessä, on yleensä järkevää, että osuuskunnan päivittäistä toimintaa johtaa tietty tehtävään valittu henkilö. Osk:ssa olisi hyvä olla yksi kokenut talousammattilainen tai hyvä tilitoimisto! Verot, ennakkoverot ja alvit kannattaa antaa ammattilaisen hoidettavaksi, jolloin voi itse keskittyä sisältöön.

Osuuskunnan perustajajäsenet päättävät yhteisesti osuusmaksun suuruuden. Osuusmaksu on kaikille jäsenille aina sama. Osuusmaksua voidaan myös myöhemmässä vaiheessa joko korottaa tai alentaa. Liiketoiminnan aloittamisessa aiheutuvat kustannukset sekä muut toiminnan käyntiinlähdön kannalta olennaiset menoerät määrittävät osaltaan, kuinka paljon osuuskuntaan tarvitaan alkupääomaa. Osuuskunnassa tämä on osuuspääomaa, joka muodostuu maksetuista osuusmaksuista. Osk:ssa on todella matalan kynnyksen osallisuusmahdollisuus, koska alimmillaan osuusmaksu 55 € (käsittelymaksu 380 € / 7).

Keskitettyjen ja jaettujen kustannusten kautta osuuskuntamuotoinen yrittäminen säästää myös aikaa, vaivaa ja rahaa. Yritystoiminnan riski on pienempi, sillä vastuu yritystoiminnasta rajoittuu sijoitettuun pääomaan eikä jäsen voi pahimmassakaan tapauksessa menettää kuin sijoittamansa osuusmaksun. Työn tekeminen perustuu työsopimukseen osuuskunnan ja jäsenen välillä. Työn hinnoittelun pohjana voi olla palkka ja palkan sivukulut. Lisäksi on huomioitava muut muuttuvat kulut sekä osuuskunnan toiminnasta aiheutuvat kiinteät kulut. Työsuhde on aivan samanlainen kuin missä tahansa työnantajalla – osuuskunnan jäsen vain on työssä itse omistamassaan yrityksessä. Tällöin tärkeintä ei ehkä ole osuuskunnan voiton maksimointi, vaan hyvinvoinnin ja edun tuottaminen itse työn tekijöille. Mahdolliset voittovarat voidaan käyttää osuuskunnan kehittämiseen tai jakaa jäsenille osuuspääoman korkona tai ylimääräisenä palkkana.

Esimerkiksi joukko luovien alojen ammattilaisia voi vuokrata yhteiset työtilat tai markkinoida tuotteitaan yhteisen osuuskunnan kautta. Näin jokaisen ei tarvitse hankkia omaa työtilaa, ostaa yksin kaikkia laitteita, järjestää omaa kirjanpitoa tai vastata yksin markkinoinnin kuluista. Luoviin aloihin määritellään kuuluvaksi mm. animaatiotuotanto, arkkitehtipalvelut, elokuva- ja tv-tuotanto, kuvataide ja taidegalleriat, käsityö, liikunta- ja elämyspalvelut, mainonta ja markkinointiviestintä, muotoilupalvelut, musiikki ja ohjelmapalvelut, peliala, radio- ja äänituotanto, taide- ja antiikkikauppa, tanssi ja teatteri ja viestintäala.

Parhaimmillaan osuuskuntayrittäminen toimii aineettomassa työn myynnissä, kuten konsultoinnissa, kouluttamisessa, luovien alojen freelancer töissä, kielenkääntäjänä, taiteilijana, kodinhoidossa tai muussa osaamisen ja työn myynnissä. Voit kuitenkin laskuttaa asiakasta materiaalihankinnoista osuuskunnan kautta, joten täysin aineetontakaan toiminnan ei tarvitse olla.

Pienyritysten perustamat osuuskunnat voisivat olla ratkaisu niin kansainvälisten, kasvuhaluisten kuin työnantajayritystenkin määrän kasvattamiselle. Yhteistyö on halvin käytettävissä oleva resurssi niin tuottavuuden kasvattamiseen kuin riskien hallintaan.

Osuustoimintayrityksiä syntyy yhä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluihin, joista tähän asti on huolehtinut pääosin julkinen sektori. Hoiva-alan osuuskuntien tarkoituksena on luoda ihmisille työpaikkoja ja tarjota palveluita olemassa olevien tarpeiden täyttämiseen. Osuuskuntamallissa myös voitot ja verot jäävät hyödyttämään omaa aluetta. Osuuskunnat ja yhteiskunnalliset yritykset voivat olla erinomainen ratkaisu kotimaisin voimin tuotettavissa julkisissa palveluissa, mikäli kunta haluaa laajentaa palvelujensa tuottajareserviä eikä päästää markkinoita monopolisoitumaan.

Osuuskunnan suunnitteluvaiheessa kannattaa olla kaukonäköinen. Mahdollisuudet yhteiseen liiketilaan ja yhteisiin koneisiin on hyvä selvittää ajoissa. Esimerkiksi kunnille voi olla tärkeää, että palvelut ovat saatavilla samassa osoitteessa. Samalla yhteistyötä pystyy tekemään vaikkapa palkkaamalla yhteisen sijaisen tai vastaanottoapulaisen.

Suomessa toimii useita osuuskuntia, joihin voit liittyä mukaan ja joiden avulla voit laskuttaa työstäsi ilman, että sinun täytyy perustaa omaa osuuskuntaa. Toinen vaihtoehto ovat Internetpalvelut, jotka ovat mahdollistaneet vieläkin kätevämmän osuuskuntayrittämisen. Tällaisia palveluita ovat muun muassa: Ukko.fi, Eezy.fi. Tavallisesti palvelut ottavat 4–10 % arvonlisäverottomasta laskutuksesta oman toimintansa pyörittämiseen. Osuuskunnat kattavat tällä tavalla konttoritoimintoja ja vakuutusmaksuja, jolloin sinun ei tarvitse huolehtia niistä itse. Yhden hengen yritykselle alle 10 % liikevaihdosta ei ole liikaa, kun voit nukkua yösi rauhassa eikä sinun tarvitse huolehtia yrityksen pyörittämisestä eikä maksaa kirjanpitäjälle. Voit keskittyä ainoastaan siihen minkä osaat, ja jos homma ei toimikaan olet edelleen oikeutettu työttömyyskorvaukseen.

Mitä yhteistyö voi antaa yritykselle?

  • tehokasta markkinointia, mm. yhteiset tuotemerkit, brändit, yhteinen mainonta, yhteiset palvelu- tai tuotepaketit, asiakashankinnan keskittäminen
  • kustannussäästöjä, mm. yhteiset toimitilat tai varastot, yhteisinvestoinnit, tarvike-, aine- ja materiaalihankintojen keskittäminen
  • tehokkaampaa hallintoa, mm. mahdollisuus yhteisten työntekijöiden palkkaamiseen, laskutuksen ja paperitöiden keskittäminen, asiakasajanvarauksen keskittäminen, sijaisten kierrättäminen
  • kilpailussa menestymistä, mm. yhteisten tarjousten tekeminen, toiminnan tehostaminen, yhteisen imagon rakentaminen, laatu- ja ympäristöjärjestelmien laatiminen
  • työhyvinvointia ja jaksamista tukevaa toimintaa, mm. koulutuksien järjestäminen, työterveyshuollon hankinta yhteistyössä, yhteinen TYKY-toiminta

Osuuskunnan perustaminen on helppoa, ja moderni osuuskuntalaki taipuu monenlaisiin tarpeisiin. Osuuskuntamuotoista yhteistyötä suunnittelevien yrittäjien kannattaa ottaa yhteyttä oman alueensa yritysneuvojaan.

Osuuskunnan perusilmoituksen tekemiseen saa lisäohjeita kaupparekisterin neuvontanumerosta 029 509 5900. Perustamisohjeita antavat myös ELY -keskukset, Pellervo-seura ry, uusyrityskeskukset, maistraatit.

Jos olet kiinnostunut toimimisesta osuuskunnissa, saat siitä lisätietoa osoitteista:

www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/muutyritysmuodot/osuuskunta.html,
www.yhteistoiminta.fi,
www.pellervo.fi , www.ytj.fi,
http://jyvaskyla.uusyrityskeskus.fi,
http://pellervo.fi/tietoa-osuustoiminnasta/,
www.facebook.com/LuovaKeskiSuomi,
www.osuustoimintakeskus.net/?page_id=33

Aineiston on toimittanut Irina Senkina
Kuvat: Irina Senkina

Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös