Tulosta

Lähihoitajia tarvitaan aina

Lähihoitajan ammatista on tullut melko suosittu myös maahanmuuttajien keskuudessa, ja viime vuosina on eri kaupungeissa alettu järjestää maahanmuuttajille räätälöityjä koulutuksia. Pahenevan hoitajapulan myötä opiskelijoita on etsitty myös ulkomailta, mm. Filippiineiltä.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa (lähihoitaja) on yhdeksän koulutusohjelmaa: asiakaspalvelu ja tietohallinta, ensihoito, kuntoutus, lasten ja nuorten hoito ja kasvatus, mielenterveys- ja päihdetyö, sairaanhoito ja huolenpito, suu- ja hammashoito, vammaistyö sekä vanhustyö. Näistä opiskelijan tulee valita opintojensa loppuvaiheessa yksi. Koska eri tehtävissä työskentelevien lähihoitajien toimenkuvissa on paljon yhteistä, kerromme perusteellisemmin vain sairaanhoitoon ja huolenpitoon suuntautuneen lähihoitajan toimenkuvasta. Hän avustaa ja hoitaa potilaita sairaaloiden ja terveyskeskuksien eri osastoilla, vanhainkodeissa, kotisairaanhoidossa, hoitolaitoksissa jne. Osa toimii ammatinharjoittajina sekä yrittäjinä.

Työtehtävät

Sairaanhoitoon ja huolenpitoon suuntautunut lähihoitaja osallistuu eri-ikäisten potilaiden sairauksien hoitoon sekä huolehtii heidän perustarpeistaan. Työn sisältö painottuu eri tavoin eri laitos- ja työyksiköissä.

Lähihoitajan/perushoitajan työ on kokonaisvaltaista hoitamista, terveyden edistämistä, sairauksien ennalta-ehkäisyä, sairaan ihmisen hoitoa ja tukemista, kuntoutusta sekä kuolevan potilaan ja omaisten tukemista.

Hoitotyöhön kuuluu esimerkiksi potilaan auttamista ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa ja liikkumisessa. Tarkoituksena on kannustaa potilasta mahdollisimman omatoimiseen selviytymiseen.

Lähihoitaja osallistuu myös hoidon suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Hän valmistaa potilaan erilaisia hoitotoimenpiteitä varten, kertoo potilaalle, mitä toimenpiteen aikana tehdään ja rauhoittaa potilasta. Lähihoitaja osallistuu hoitotoimenpiteisiin, avustaa lääkäriä, tarkkailee potilaan tilaa sekä antaa potilaalle jatkohoito-ohjeet. Hän osallistuu myös lääkehoitoon, ottaa näytteitä ja sydänfilmejä sekä mittaa kuumeen ja verenpaineen.

Lähihoitaja on hoitohenkilökunnasta lähinnä potilasta. Siten tärkeän osan työstä muodostaa vuorovaikutus potilaan kanssa. Hän keskustelee potilaan kanssa hänen hoidostaan ja kuntoutuksestaan sekä muista elämään liittyvistä asioista. Keskustelemalla lähihoitaja saa myös tietoa potilaasta hoidon suunnittelua ja arviointia varten. Avohoidossa työskentelevä lähihoitaja hoitaa potilaita heidän kotonaan, ja työhön sisältyy tuolloin enemmän itsehoidon tukemista, ohjausta ja neuvontaa.

Lähihoitaja työskentelee tiiviissä yhteistyössä osana moniammatillista työryhmää, johon voi kuulua mm. lääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja sekä sosiaalityöntekijä ja kodinhoitaja. Työssä käytetään entistä enemmän tietotekniikkaa. Tietokoneella tilataan esimerkiksi laboratorionäytteitä, vastaanotetaan koetuloksia, rekisteröidään potilaiden hoito- ja käyntitietoja ja hoidetaan ajanvarauksia.

Lähihoitajan työ on nopeatempoista, eikä hän voi ennakoida eri työtehtäviä, sillä ne määräytyvät potilaiden tilan ja hoitotarpeen mukaan. Kiireinen työtahti saattaa kuitenkin rajoittaa kanssakäymistä potilaan kanssa. Työ sairaaloissa on pääsääntöisesti kolmivuorotyötä.

Työn vaatimukset

Lähihoitajan on osattava soveltaa teoriatietoja käytännön hoitotyöhön. Lähihoitajan työ on ihmisläheistä työtä, jossa tarvitaan hyviä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja. Työssä tarvitaan myös ryhmätyötaitoja sekä joustavuutta. Ammatissa on osattava kuunnella ja keskustella potilaiden kanssa. Kiireenkin keskellä on osattava säilyttää myötäelämisen taito. Työ pitkäaikaissairaiden parissa vaatii pitkäjännitteisyyttä. Työ on vastuullista ja vaatii huolellisuutta, koska pienetkin virheet saattavat olla kohtalokkaita. Hoitotyössä tarvitaan myös käden taitoja, kuten potilaan nostamista, pukemista ja hiusten kampaamista.

Koska työssä joutuu kävelemään paljon ja potilaita on nostettava ja käännettävä, työ voi toisinaan olla fyysisesti raskasta. Henkistä kuormitusta lisää se, että nykyään voidaan hoitaa entistä sairaampia potilaita. Allergiat voivat haitata alalla työskentelyä. Liikkumista ja nostamista estävät vammat voivat myös olla este työstä suoriutumiselle.

Koulutus

Toisella asteella voi suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ja valmistua lähihoitajaksi. Tutkinnossa on useita suuntautumisvaihtoehtoja. Perustutkinto on mahdollista suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena sekä aikuiskoulutuksessa näyttötutkintona. Tutkintoon johtavaa koulutusta annetaan ammatillisissa oppilaitoksissa ja aikuiskoulutuskeskuksissa.

Palkkaus

Palkkaus määräytyy sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Kunnissa noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkan osasta. Yksityisen puolen sopimuksissa on ammattiryhmittäin ja ammattinimikkeittäin määritellyt vähimmäispalkkatasot. KVTES:n mukaan lähihoitajan peruspalkka on 1.5.2011 alkaen 1839,53 €. Sen päälle maksetaan vuorolisiä ilta- ja viikonlopputyöstä.

Työmarkkinatiedot

Terveyspalvelut työllistävät maassamme yhteensä noin 180 000 henkeä (v. 2009). Suurin osa alalla työskentelevistä on kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa, mutta työpaikkoja on myös yksityisissä terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä. Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina kaikilla sektoreilla, mutta suhteellisesti yksityiset yritykset ovat työllistäneet koko ajan enemmän.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, alalla on jopa pulaa työvoimasta. Alalle on tyypillistä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Myös lähihoitajien työllisyystilanne on pääasiassa hyvä, mutta alueellista vaihtelua voi esiintyä.

Terveydenhuoltoalan työvoiman tarvetta lisää ammattihenkilöstön eläköityminen. Väestön ikääntyminen lisää puolestaan terveydenhuolto-palveluiden kysyntää, ja siten myös työmääriä, joita tekemään tarvitaan enemmän henkilöstöä. Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla, mm. Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Koonnut: Sisko Manninen

Lähde: www.ammattinetti.fi


Siirry ylös