Tietoa ammattiliitolta työttömyyskorvauksesta

Tervehdys, arvoisat lukijat!

Taas on tullut Mosaiikki-lehden lukijoilta mielenkiintoisia kysymyksiä. Kiitos niistä. Tässä kysymyksiä ja vastauksia niihin.

Kysymys:

Haluaisin saada ansiosidonnaisesta työttömyyskorvauksesta hyvin konkreettista tietoa. Eli mikä on prosenttimäärä ja lasketaanko se brutto- vai nettopalkasta?

Vastaus:

Ansiopäiväraha koostuu perusosasta ja ansio-osasta. Perusosa on peruspäivärahan suuruinen, eli 551 euroa kuussa. Ansio-osa perustuu bruttopalkkaan, josta on tehty työntekijän sosiaaliturvamaksuihin perustuva 3,5 %:n vähennys. Yleensä ansio-osa on 45 % perusosan ylittävästä palkasta 2691 euroon saakka, ja 20 % sen ylittävästä palkanosasta. Näin ollen ansiopäivärahan korvausaste riippuu tulotasosta. Yleensä se kuitenkin asettuu 50–65 % haarukkaan.

Kysymys:

Kuinka kauan henkilön täytyy kuulua ammattiliittoon, ennen kuin hänelle maksetaan ansiosidonnaista työttömyyskorvausta?

Vastaus:

Työttömyyskassan jäsenyysehto täyttyy, kun on ollut kassan jäsenenä 34 edellistä viikkoa, eli noin kahdeksan kuukautta.

Kysymys:

Mitä työssäoloehto tarkoittaa?

Vastaus:

Työssäoloehto on ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen saamisen edellytys. Ehto täyttyy, jos on ollut työttömyyskassan jäsenyysaikana 34 viikkoa töissä 28 kuukauden tarkastelujakson aikana.

Kysymys:

Miten kauan työttömälle maksetaan ansiosidonnaista korvausta, ja vaihteleeko prosentti esimerkiksi työkokemuksen mukaan vai onko prosentti kaikille sama?

Vastaus:

Pääsääntöisesti työttömälle maksetaan ansiosidonnaista korvausta korkeintaan 500 arkipäivää eli noin kaksi vuotta. Sen jälkeen voi saada 551 euron suuruista työmarkkinatukea. Ikääntyneillä on lisäpäiväoikeuden myötä mahdollista saada ansiosidonnaista korvausta pidempään.

Joissain tapauksissa ansiopäivärahaa maksetaan korotettuna. Pitkä työura on yksi peruste, mutta myös TE-toimiston kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun osallistuminen voi oikeuttaa korotettuun ansiopäivärahaan. Ansiopäivärahaa maksetaan korotettuna kuitenkin vain rajoitetun ajan.

Lisäksi perheelliset voivat saada ansiopäivärahaansa lapsikorotuksen.

Kysymys:

Laskeeko prosentti jonkun tietyn työttömyysjakson jälkeen?

Vastaus:

Pääsääntöisesti ei. Korvausprosentti voi kuitenkin laskea, jos on työttömyysjakson alussa saanut korotettua ansiopäivärahaa ja oikeus korotukseen loppuu työttömyysjakson aikana.

Kysymys:

Pitääkö työttömyyskorvauksesta maksaa veroja vai saako sen puhtaana käteen?

Vastaus:

Työttömyyskorvaus on veronalaista tuloa.

Kysymys:

Entä onko ammattiliiton ja yksityisen työttömyyskassan maksamissa korvauksissa eroja esimerkiksi työssäoloehdon täyttymisen, prosentin suuruuden ja tukeen oikeutetun ajan suhteen?

Vastaus:

Ei ole. Eroa voi olla asiakaspalvelun laadussa, mutta päivärahat myönnetään kaikista kassoista samoin perustein ja samansuuruisina.

Kysymys:

Olisiko mahdollista myös saada teoreettinen laskuesimerkki ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen määrästä, jotta lukijat voisivat laskea sen myös itse?

Vastaus:

Ansiopäivärahan suuruuden täsmällinen laskeminen on laskukaavan monimutkaisuuden takia hankalaa. Helpointa on käyttää internetistä löytyviä laskureita (esim. TYJ: www.tyj.fi/default.asp?id=25#laskuri).

Ansiopäivärahaa voi kuitenkin arvioida seuraavilla yksinkertaistetuilla kaavoilla:

• Jos bruttopalkka < 2789 €/kk:

o ansiopäiväraha (€/kk) = 303 + 0,4343 * bruttopalkka (kuitenkin vähintään 551 €/kk).

• Jos bruttopalkka > 2789 €/kk:

o ansiopäiväraha (€/kk) = 976 + 0,193 * bruttopalkka.

Toinen vaihtoehto on kuvata ansiopäivärahan suuruus kuviolla:

Ahti Ruoppila

Aluejohtaja, SAK ry

ahti.ruoppila@sak.fi

Siirry ylös