• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 8 ( 70 ) 2011

Mikä Suomessa hämmästyttää?
Naisten kunnioittaminen, työpaikat ulkomaalaisille Osa 2

Missä naisen on hyvä olla

Suomi on yksi ensimmäisistä eurooppalaisista maista, jossa naisille myönnettiin samat oikeudet miesten kanssa. Täällä naisilla on perinteisesti ollut huomattava osuus valtioelinten ja liikeyritysten hallinnossa sekä tieteessä, taiteessa ja jopa uskonnossa.

Vuonna 1906 Venäjän imperiumiin kuuluneesta Suomesta tuli maailman ensimmäinen maa, jossa otettiin käyttöön yleinen ja yhtäläinen äänioikeus: naiset osallistuivat äänestykseen tasavertaisina miesten kanssa, ja sen seurauksena he saattoivat päästä huomattaviin valtiollisiin virkoihin.

Paras vahvistus tälle on se tosiasia, että Tarja Halonen on valittu Suomen presidentiksi. Suomalaisilla naisilla on ollut vuodesta 1864 oikeus täysimääräiseen perintöön ja oikeus hallita saamaansa omaisuutta.

Suomessa alettiin perustaa suhteellisen varhain naisille tarkoitettuja oppilaitoksia: ensimmäinen tyttökoulu avattiin Viipuriin vuonna 1788, ja 1800-luvun jälkipuoliskolla vastaavanlaisia kouluja alkoi ilmestyä kaikkialle maahan. Vuonna 1871 naiset saivat oikeuden pyrkiä yliopistoon, myös lääketieteellisiin tiedekuntiin.

Työllistymistä ja muutakin

Monien vuosikymmenten ajan Suomi on aktiivisesti houkutellut asiantuntijoita ulkomailta. Lähinnä työntekijäammattien edustajia kutsutaan tietyksi ajaksi, yleensä 3-6 kuukaudeksi. Työsuhdetta voidaan (tilanteen mukaan) jatkaa.

Luettelo tarvittavista asiapapereista: ulkomaanpassi, vakuutuskirja ja työviisumi, joka myönnetään Suomen työministeriön suostumuksella ja joka perustuu työnantajan kanssa solmittuun työsopimukseen. Jos henkilö saa vakituisen työpaikan, myönnetään yhden vuoden viisumi, jota sitten jatketaan, ja kahden vuoden jälkeen myönnetään lupa pysyvään oleskeluun maassa.

Työpaikkoja koskeva tieto ei Suomessa ole salaista, kuka tahansa voi lähettää työhakemuksen (ja kaksi valokuvaa) avoimeen työpaikkaan. Myös yrityksen perustaminen ja liiketoiminnan siirtäminen Suomeen on mahdollista, kuten muuten myös muissa EU-maissa. Toisaalta myös voimassaoleva oleskelulupa voidaan lakkauttaa, jos henkilö on oleskellut maassa vähemmän kuin puolet sen voimassaoloajasta. Oikeuslaitos toimii kuin hyvin rasvattu kone.

Kukaan ei estä tekemästä hakemusta poliittisesta turvapaikasta Suomesta. Kun hakemusta käsitellään (noin vuosi), hakija voi asua täällä vastaanottokeskuksessa, jossa hän saa ruuan. Jos hakemuksen perusteita ei vahvisteta, niin parhaassa tapauksessa huono-onninen «pakolainen» poistetaan maasta ja huonoimmassa tapauksessa Schengen-viisumi suljetaan viideksi vuodeksi. Suomalaisten tiedotusvälineiden mukaan vuonna 2009 tehtiin vain puolen vuoden aikana noin 3000 turvapaikkahakemusta.

Suomi Venäjällä

Monissa Venäjän kaupungeissa toimii kansainvälistä ystävyyttä vaalivia kulttuurikeskuksia; niitä on myös pohjoisessa pääkaupungissa (Pietari, suom. huom.): Suomen Pietarin instituutti, Pietarin Suomi-talo ja Venäläis-suomalainen ystävyysseura.

Näissä paikoissa kenelle tahansa on tarjolla paljon uutta tietoa kulttuurista, suomalaisten tekemistä uudistuksista ja suomalaisten kiinnostuksesta Venäjää kohtaan. Ymmärtäessään ja hyväksyessään yhteiskunnan kehityksen pääperiaatteet monet Venäjän kansalaiset «äänestävät» Suomen puolesta muutenkin kuin sanoin. Berhovažhkin piirikunnan Vologodskin alueella sijaitsevassa Borovitšihan kylässä on eräällä yksityistontilla ollut Suomen valtiolippu jo neljättä vuotta. Noin 200 neliömetrin laajuisen yksityisomistuksessa olevan tontin yllä liehuu Suomen lippu.

Kannattaako nykyään edes ihmetellä suomalaisen sosiaalipolitiikan ja koulutuksen (joka on tunnustettu maailman parhaaksi) menestystä, korkeaa kehityksen tasoa ja yhteiskunnan suvaitsevaisuutta, ekologiaa, kulttuuria ja turvallisuutta? Ehkä kannattaakin, mutta vielä parempi olisi omaksua pohjoiselta naapurilta sen myönteisiä kokemuksia.

Miten päästä töihin Suomessa, jos koulutus on hankittu jossain toisessa maassa?

Nykyään monet haluavat asua ja tehdä työtä Venäjän naapurimaassa Suomessa ja heitä kiinnostaa se, arvostetaanko heidän tutkintoaan uudessa työpaikassa.

Todistus (diplomi) Venäjällä saadusta koulutuksesta ei vielä yksistään ole dokumentti, joka vahvistaisi henkilön pätevyyden Suomessa tehtävään työhön. Hakijan, jolla on ulkomainen diplomi, tulee saada Suomen Opetushallituksen päätös ammattipätevyyden tunnustamisesta.

Muodollisen pätevyyden saaminen johonkin virkaan ulkomaisen korkeakoulututkinnon perusteella tuli Suomessa mahdolliseksi vuoden 1987 alussa, kuin laki (ja asetus) ulkomailla saadun koulutuksen tunnustamisesta astui voimaan. Sitä ennen korkeakoulusta vaativiin julkisiin virkoihin Suomessa kelpasi ainoastaan Suomessa saatu tutkintotodistus ja ammattipätevyys.

Vuodesta 1994 lähtien pätevyyden rinnastamisprosessia muutettiin niin, että ulkomainen korkeakoulutus rinnastetaan ensisijaisesti vastaavantasoiseen koulutukseen, ja vasta toissijaisesti korkeakoulutuksen tuottamaan ammattipätevyyteen. Lakia sovelletaan kaikkien valtioiden kansalaisiin EU/ETA-kansalaisia lukuun ottamatta, ja se koskee ainoastaan ammattipätevyyden, erillisten kurssien ja korkeakouluohjelmien rinnastamista. Miten se tapahtuu?

Virkakelpoisuuden saaminen ulkomailla hankitun tutkinnon perusteella

Ulkomaista koulutusta käsittelevän lain mukaista päätöksentekoprosessia sanotaan «tutkintotodistuksen rinnastamiseksi». EU:n pääperiaate ammattipätevyyden vastaavuuden tunnustamisessa on se, että toisessa EU/ETA-jäsenmaassa (ja jopa Sveitsissä) saatu ammattipätevyys tunnustetaan pääsääntöisesti kaikissa muissa jäsenmaissa. Jos EU/ETA-kansalainen on saanut koulutuksen EU/ETA:n ulkopuolella (esimerkiksi Venäjällä), päätös hänen koulutuksensa virkakelpoisuudesta tehdään ulkomaanopintolain perusteella.

Suomen Opetushallitus tekee päätöksen neljän kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut hakemuksen ja kaikki tarvittavat asiapaperit. Hakemusten käsittely kestää keskimäärin kaksi kuukautta.

Päätös muodollisesta pätevyydestä virkaan tai sellaiseen työhön, jossa vaaditaan tiettyä koulutusta (opetus- ja sosiaalialat), sekä virkaan, jossa vaaditaan Suomen lainsäädännön tuntemusta, voidaan tehdä, jos hakijan saama koulutus ei ole enintään vuotta lyhempi, kuin virkaehdoissa vaadittu suomalainen koulutus.

Jos suomalaisen koulutuksen ja hakijan saaman koulutuksen välillä on olennaisia eroja, voidaan muodollisen pätevyyden tunnustamiseksi vaatia pätevyyden osoittavan tutkinnon suorittamista. Hakemus hylätään, jos ulkomailla hankittu koulutus ei tasoltaan vastaa mitään suomalaista korkeakoulututkintoa (kandidaatin tai maisterin tutkinto tai lisensiaatin ja tohtorin oppiarvo, joka on suoritettu jatkotutkintona tai tohtorin tutkintona).

Rinnastuksessa verrataan sekä opinto-ohjelman laajuutta ja vaativuutta että myös sen sisältöä. Päätös voidaan tehdä myös ehdollisena. Tuolloin määrätään lisäopintoja, ei kuitenkaan yli 40 opintoviikkoa. Lisäopintoja edellytettäessä hakijan tulee hakea itsenäisesti opiskeluoikeutta suomalaiseen korkeakouluun. Jos ei ole olemassa yhtään vastaavaa suomalaista tutkintoa, joka on lähellä hakijan ulkomaista tutkintoa, hakemus hylätään.

Käytännössä prosessi etenee niin, että ennen päätöksen tekemistä Opetushallinto pyytää yleensä arvion tai lausunnon suomalaiselta yliopistolta, joka antaa vastaavaa koulutusta Suomessa.

Edellytykset koulutuksen pätevyyden tunnustamiseksi

Ulkomailla saatu koulutus tunnustetaan Suomessa päteväksi, jos:
- hakijalla on lähtömaassaan vastaava pedagoginen pätevyys
- hakijan pedagogisen koulutuksen taso vastaa vähintään kandidaatin tasoa
- hakija on suorittanut tarvittavat pedagogisten aineiden ja opetettavan aineen opinnot
- hakija on saanut koulutuksensa sillä vieraalla kielellä, jota hän aikoo opettaa Suomessa ja joka on lähtömaan virallinen kieli.

Kaavakemalli ja sen täyttöohjeet löytyvät Opetushallituksen verkkosivuilta, ja niitä voi hakea itse Kansainvälisen liikkuvuuden keskuksesta CIMOsta tai työ- ja elinkeinokeskuksista. Päätös annetaan suomen kielellä ja lähetetään postiennakolla hakijan ilmoittamaan osoitteeseen Suomessa tai toisessa EU/ETA-maassa. Päätös maksaa 178 € ja sen lisäksi peritään 10 €:n postikulut. Opetushallinnon päätös koskee kelpoisuutta virkoihin ja työtehtäviin vain valtion ja kuntien laitoksissa. Yksityiset työnantajat, tiettyjä säädeltyjä toimialoja lukuun ottamatta, eivät ole velvollisia noudattamaan muodollisia pätevyysvaatimuksia.

Joitakin virkoja ja työtehtäviä varten on olemassa erityisiä lakeja, joiden mukaan päätöksiä ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta ei tee Opetushallitus, vaan joku toinen viranomainen.

Esimerkkinä voidaan mainita yliopistojen ja Suomen Akatemian virat, joiden osalta mainitut laitokset tekevät itsenäisiä päätöksiä ulkomaisten tutkintojen pätevyydestä.

Jatkuu seuraavassa numerossa

Andrey Kashkarov
Kuvat kirjoittajan arkistosta

Siirry ylös