2017 |  2016 |  2015 |  2014
2013 |  2012 |  2011 |  2010


№ 4 (12)


№ 3 (11)


№ 2 (10)


№ 1 (09)

№ 2 ( 10 ) 2012



Unioninakseli – katu täynnä tarinoita

Tilaisuus Tähtitornin vuorella observatorion luona.
Kuva A. E. Rosenbröijer, 1893. Helsingin kaupunginmuseo.

Unioninkatu, Kopernikuksentie ja Siltasaarenkatu muodostavat yhdessä Helsingin keskustan pisimmän katusuoran Unioninakselin. Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoteen liittyen katuakselilla on erityisen paljon ohjelmaa ja tapahtumia tänä vuonna. Unioninakseli on vuoden juhlakatu!

Unioninkselin päätepisteenä on etelässä Tähtitorninvuori observatorioineen ja pohjoisessa Kallion kirkko Siltasaarenkadun päässä. Kadun varrelle mahtuu paljon historiallisesti merkittäviä rakennuksia ja tapahtumapaikkoja. Kadun kirkkoihin, yliopistorakennuksiin, toreihin ja ihmisiin liittyvät tarinat ovat osa pääkaupungin historiaa.

Keisari Aleksanteri I korotti Helsingin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi vuonna 1812. Hän nimesi Helsingin keskustaan pohjoisesta johtavan pääväylän Unioninkaduksi vuonna 1819, Suomen ja Venäjän liiton kunniaksi. Vaikka Unioninakselilla ei ole enää nykyään samanlaista hengellistä, kaupallista ja hallinnollista asemaa kuin sillä aikoinaan oli nuoressa pääkaupungissa, on moni kadun varren vanhoista rakennuksista säilynyt paikallaan.

Venäläisen kuvanveistäjän Ivan Martosin suunnittelema Aleksanteri I:
rintakuva on sijoitettu Unioninkadun varteen Kansalliskirjaston puutarhaan. Muotokuva suunniteltiin alun perin Turun akatemia juhlasaliin, mutta se muutti yliopiston mukana uuteen pääkaupunkiin vuonna 1827. Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II taas sai oman patsaansa Senaatintorille vuonna 1894. Keisarit ovat siis yhä vahvasti läsnä Unioninakselilla.

Näköala Tähtitorninvuorelta.
Kuva Axel Lindahl, 1883. Helsingin kaupunginmuseo.

Pääkaupungin arkkitehti

Helsingin keskusta paloi 1808, muutama vuosi ennen pääkaupungiksi korottamista. Kaupungille perustettiin uudelleenrakennuskomitea, jonka puheenjohtajana toimi Johan Albrecht Ehrenström. Saksalaissyntyinen Carl Ludvig Engel valittiin arkkitehdiksi toteuttamaan pääkaupungin uutta asemakaavaa vuonna 1816. Engel sai tehtäväkseen varsin ainutlaatuisen työn. Engelin kädenjälki näkyy hyvin tyylillisesti lähes yhtenäisessä Senaatintorin ympäristössä, ns. Helsingin empire-keskustassa. Tuomiokirkko (alun perin Nikolainkirkko), Helsingin yliopiston päärakennus (Keisarillinen Aleksanterin yliopisto), Valtioneuvostonlinna (Senaatintalo) ja yliopiston kirjasto (nykyinen Kansalliskirjasto) ovat kaikki Engelin kynän jälkeä.

Engel suunnitteli myös Tähtitorninvuoren tähtitieteellisen observatorion. Observatorio valmistui alun perin paljaalle ja kallioiselle mäelle vuonna 1834. Myöhemmin 1800-luvulla Tähtitorninvuorelle tuotiin runsain määrin maata tulevien puistoistutusten perustaksi. Observatorion edessä olevien puiden kasvaessa katukuva on peittynyt sen verran, että observatoriolta ei enää näe esteettä Lars Sonckin suunnittelemalle Kallion kirkolle katuakselin toiseen päähän. Vuonna 2011 alkanut observatorion remontti valmistuu kesällä 2012, ja rakennuksessa avataan syksyllä tähtitieteen yleisökeskus.

Panoraama Nikolainkirkon tornista.
Kuva Signe Brander, 1909. Helsingin kaupunginmuseo.

Kauppapaikat ja kirkot luovat kulttuurisia kohtauspaikkoja akselille

Yksi osa Unioninakselin monipuolisuutta on sen kansainvälisyys. Kadun varren yliopistorakennuksissa voi opiskella vieraita kieliä ja kulttuureja, lisäksi kadulta löytyvät useiden eri maiden suurlähetystöt.

Kirkot toimivat osaltaan eri kulttuurien keskittyminä. C. L. Engelin suunnittelema ortodoksisen seurakunnan Pyhän Kolminaisuuden kirkko sijaitsee evankelis-luterilaisen Tuomiokirkon vieressä, osoitteessa Unioninkatu 31. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1827 Tallinnan piispan, Nikanorin toimesta. Kirkossa on sen valmistumisesta saakka kuultu liturgiaa kirkkoslaaviksi. Vastaavasti, esimerkiksi Saksalainen kirkko Unioninkadun eteläpäässä on ollut Suomen saksankielisten kohtauspaikka. Kallion kirkko valmistui vuonna 1912 Pitkänsillan pohjoispuolen alueen työläisten kirkoksi.

Kauppatori ja Hakaniemen tori olivat vilkkaita, ympärivuotisia kauppapaikkoja 1900-luvun alussa. Torien merkitys päivittäistavaran kauppapaikkana vähentyi vasta, kun painopiste siirtyi sisätiloihin, kauppoihin ja marketteihin. Erityisesti kesäisin torit ovat yhä suosittuja kohteita kaupunkilaisten ja turistien parissa. Kauppatorin lähellä Unioninkadun varren rakennuksissa oli 1800- ja 1900-lukujen taitteessa vielä paljon päivittäistavaramyymälöitä. Esimerkiksi Nikolai Sinerbykoffin myymälä sijaitsi Aleksanterinkadun ja Unioninkadun kulmassa vuosina 1817–1829. Kauppias N. Pletschikoffilla oli herkkukauppa 1880-luvulla ns. Uschakoffin talossa, osoitteessa Unioninkatu 28. Saksalaisen kauppiaan Georg Franz Heinrich Stockmannin tavaratalo toimi Kiseleffin talossa 1880-luvulta 1930-luvulle saakka. Toreista erityisesti Hakaniemen tori ja Senaatintori ovat yhä myös poliittisesti merkittäviä. Toreilla on pidetty mielenosoituksia ja marssittu työväenliikkeen vappukulkueita.

Juhlavuoden Unioninakseli-teemasarja

Unioninakselin juhlavuosi nostaa kulttuuria esille ja samalla kutsuu tutustumaan kadun historiaan ja nyky-päivään. Akselin pituus on noin 2,5 kilometriä, joten siihen on siis helppo tutustua kävellenkin.

Helsingin kulttuurikeskus julkaisee Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina –juhlavuoden kunniaksi viisiosaisen teemasarjan Unioninakselista vuoden 2012 aikana. Sarjan osat ovat Tähtitorninmäki, Havis Amanda, Kansalliskirjasto, Varsapuistikko ja Kallion kirkko. Julkaisuihin on koottu asiantuntija-artikkelien lisäksi muistoja Unioninakselin varrelta.

Unioniakselin juhlavuoden ohjelmatiedot löytyvät sivustolta: www.helsinki200.fi

Anni Mattsson
Kulttuurituottaja
Helsingin kulttuurikeskus
puh. 040 5632832
anni.mattsson@hel.fi

Venäjännös: Lidia Popova
Kuvat: http://aineistopankki.hel.fi

Siirry ylös