№ 2 ( 02 ) 2010

VTKK Helsingissä – Suomen ja Venäjän kulttuurin risteysasema

Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus sijaitsee Taka-Töölön kaupunginosassa, parin askeleen päässä Helsingin pääkadulta Mannerheimintieltä. Viisikerroksisen rakennuksen julkisivu on Nordenskiöldinkadulle päin, ja tilava piha rajoittuu viihtyisään Linnankosken puistikkoon. Venäjän- ja suomenkieliset julisteet kutsuvat Helsingin asukkaita ja vieraita tutustumaan venäläisen nykykulttuurin maailmaan.

Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus (VTKK) on Ivy-maiden ja ulkomailla asuvien maanmiesten asioita sekä kansainvälistä humanitaarista yhteistyötä hoitavan Federaaliviraston (Rossotrudnitšestvo) ulkomaan edustusto. Tätä nykyä Rossotrudnitšestvon puitteissa toimii 53 Venäjän tiede- ja kulttuurikeskusta ja 26 edustustoa 72:ssa eri maassa. Niiden tarkoituksena on tehostaa Venäjän ulkopolitiikkaan liittyvää kulttuurillista ja humanitaarista toimintaa.

Vuonna 2010 Helsingissä toimiva keskuksemme täytti 33 vuotta. Se avattiin juhlallisin menoin vuonna 1977. Avajaisiin osallistui Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja A. Kosygin ja Suomen presidentti U. K. Kekkonen.

VTKK:n toiminnan tärkeimpiä tehtäviä ovat koko sen olemassaolon ajan olleet objektiivisen informaation levittäminen Venäjästä, Suomen ja Venäjän välisen humanitaarisen yhteistyön koordinointi sekä venäjän kielen ja venäläisen kulttuurin aseman edistäminen – nehän ovat avaimia Venäjän ymmärtämiseen.

Venäjän ”sanansaattajina” Suomessa ovat vuosien varrella olleet suurenmoiset venäläistä teatteria ja elokuvaa edustaneet taiteilijat: Mihail Uljanov, Oleg Tabakov, Vasili Lanovoi, Valentin Gaft, Vera Vasiljeva, Lidia Fedosejeva-Šukšina, Rolan Bykov, Vjatšeslav Tihonov, Aleksei Batalov, Tatjana Dogileva; kirjailijat Konstantin Simonov, Andrei Dementjev, Tšingis Aitmatov, Anatoli Rybakov, Bulat Okudžava; estraditaiteilijat Alla Pugatšova, Eduard Hil, Žanna Aguzarova, Aleksandr Rozenbaum; Bolšoi- ja Mariinski-teatterin taiteilijat; myös Venäjän ensimmäisen Fjodor Volkoville nimetyn Akateemisen draamateatterin taiteilijaryhmä on esiintynyt täällä useamman kerran. Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen kutsumina ovat Suomessa vierailleet kosmonautit Valentina Tereškova, Pavel Popovitš, Aleksandr Viktorenko jne. Vuonna 2009 VTKK:ssa kävi Venäjän presidentin virallisen valtiovierailun aikana presidentin puoliso Svetlana Medvedjeva.

Venäjän Federaation presidentin 13. marraskuuta 2009 antamalla asetuksella № 1283 on vahvistettu Rossotrudnitšestvon edustustojen, eli ulkomailla olevien Venäjän tiede- ja kulttuurikeskusten asema, sekä näiden virastojen edustajien asema osana Venäjän Federaation diplomaattiedustustoa, mikä laajentaa huomattavasti kulttuurikeskusten valtuuksia ja mahdollistaa sen, että työtä voidaan tehdä nykyaikaisella ja laadullisesti uudella tasolla.

Venäjän Suomen suurlähetystön johdon alaisena toimiva Rossotrudnitšestvon edustusto osallistuu aktiivisesti Venäjän ja Suomen valtioiden väliseen dynaamiseen dialogiin. Viime vuosina yhteistyösuhteita on vahvistettu maanmiesten järjestöjen ja neuvostoliittolaisista ja venäläisistä korkeakouluista valmistuneiden kanssa, sekä myös sellaisten suomalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa, jotka ovat kiinnostuneita tekemään humanitaarista yhteistyötä Venäjän kanssa.

Onnistuneesti toteutetuista projekteista, joihin on osallistunut erilaisia järjestöjä molemmista maista, voidaan mainita vuonna 2009 järjestetyt tapahtumat, joilla juhlistettiin autonomisen aseman saaneen Suomen Venäjän imperiumiin liittymisen 200-vuotisjuhlaa. Tämä historiallinen tapahtuma otettiin myönteisesti vastaan sekä Venäjällä että Suomessa, ja sen myötä eri väestöryhmät kiinnostuivat Suomen ja Venäjän yhteistyön tulevaisuudesta; tältä pohjalta maanmiehet liittivät voimiaan yhteen ja molempien valtioiden yhteisen historian tutkiminen sai uusia impulsseja. Suomen autonomian 200-vuotisjuhlavuoden päätöstapahtumana järjestettiin valtakunnallinen Suomessa asuvien maanmiesten konferenssi. Sen osanottajille lähettämässään tervehdyksessä presidentti Tarja Halonen totesi, että ”…autonomian aikana suomalainen kulttuuri nousi korkealle tasolle sekä kansallisen itsetietoisuuden heräämisen osalta että myös kansojen välisen dialogin kehittymisen osalta. Autonomian aika muodosti tärkeän lähtökohdan nykyisen Suomen monikulttuurisuuden ja Suomen demokraattisten instituutioiden kehittämiselle”.

Ulkomailla asuvien maanmiesten tukiohjelman puitteissa VTKK on aktiivisesti yhteistyössä venäläisen diasporan kanssa. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneitamme Suomen venäjänkielisistä järjestöistä ovat: Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitto (FARO), Maanmiesten koordinaationeuvosto (KSS), Venäläinen kulttuuri-demokraattinen liitto (RKDS), Priroda i zdorovje (Luonto ja terveys) -yhdistys, Tampereen venäläinen klubi, ABC-klubi Turusta, Blagovest-yhdistys, Toisen maailmansodan ja Leningradin piirityksen kokeneiden veteraanien yhdistys ja monet muut järjestöt.

Humanitaarisen dialogin kehittämisen ohella VTKK kiinnittää suurta huomiota Venäjän ja Suomen välisen alueellisen yhteistyön tukemiseen. Vuonna 2009 vahvistettiin yhteyksiä Venäjän eri alueisiin, ennen kaikkea Pietariin ja Vologdan alueeseen toteutettaessa ulkomailla asuvien maanmiesten tukemiseen liittyvää Liittovaltion tavoiteohjelmaa. Sen puitteissa on Suomessa toteutettu monia kulttuuri- ja tiedotustilaisuuksia, joihin maanmiehemme ovat osallistuneet. Yli 50 henkilöä – heidän joukossaan kansalaisjärjestöjen aktivisteja, suomalaisia venäjän kielen opettajia ja Leningradin piirityksen (1941–1944) veteraaneja – on käynyt Pietarissa tutustumassa kaupungin nähtävyyksiin.

Niille, jotka haluavat opiskella venäjää tai täydentää kielitaitoaan, järjestetään Tiede- ja kulttuurikeskuksessa erityiskursseja; itse asiassa keskus on varsinainen kielikoulu. Ne, jotka ovat jo varmoja osaamisestaan, voivat suorittaa kokeita ja saada kansainvälisen, eurooppalaista standardia vastaavan venäjän kielen todistuksen. Kolmenkymmenen vuoden aikana kursseja on suorittanut yli 15 000 henkilöä. On ilahduttavaa, että vaikka Helsingissä on tarjolla valtavasti mahdollisuuksia opiskella venäjän kieltä, kaupunkilaiset valitsevat usein nimenomaan meidän kurssimme antaen siten tunnustusta venäjää äidinkielenään puhuvien opettajien korkealle ammattitaidolle ja useiden vuosikymmenien aikana muotoutuneille hyville perinteille. Keskus kiinnittää erityistä huomiota maanmiesten lasten kaksi- ja monikielisyyden tukemiseen ja järjestää säännöllisesti aiheeseen liittyviä tieteellis-käytännöllisiä seminaareja ja konferensseja.

Keskuksessa toimii kirjasto, jota voivat käyttää kurssien osanottajat, asiantuntijat, tiedemiehet sekä maanmiehet, jotka haluavat osallistua venäläisen kirjallisuuden uutuuksia käsitteleville kursseille. Kirjaston jatkuvasti täydentyviin kokoelmiin kuuluu muutama tuhat nidettä kaunokirjallisuutta ja yleistajuista tieteellistä kirjallisuutta. Lukijoille, joita on noin puolitoista tuhatta, on tarjolla myös suosittuja aikakausijulkaisuja. Kirjastossa järjestetään teemanäyttelyjä, jotka kertovat Venäjän tärkeistä yhteiskunnallisista, poliittisista ja historiallisista tapahtumista ja vietetään tunnettujen venäläisten kirjailijoiden, runoilijoiden, muusikoiden ja taiteilijoiden juhlapäiviä.

Keskuksessa järjestetään jatkuvasti uusia taidenäyttelyjä – maalauksia, grafiikkaa ja jopa veistoksia – joiden yhteydessä kerrotaan myös kuvataiteen mestarien tuotannosta.

Tuhannet suomalaiset ovat tutustuneet maamme elokuvataiteeseen keskuksen yhteydessä toimivassa elokuvakerhossa. Erityisen suosittu on ollut Kinooktjabr, venäläisen elokuvan festivaali, joka on järjestetty yhteistyössä Suomi–Venäjä-seuran kanssa. Mielenkiinto venäläistä elokuvaa kohtaan on kasvanut Suomessa: vuonna 2010 suomalaisen elokuvayhtymä Arkadinin aloitteesta ja Suomi–Venäjä-seuran tuella alkoi toimia Venäläisen elokuvan harrastajien klubi.

Lähiaikoina VTKK suunnittelee toiminnan laajentamista Suomen ja Venäjän tieteellis-teknisen ja kaupallisen yhteistyön puitteissa. Keskuksella on käytössään runsaasti tiloja ja laitteistoa sekä osaamista ammattimaisesta tiedonvälityksestä, ja se pystyy järjestämään hyvin monenlaisia tapahtumia. Esimerkiksi viime vuonna VTKK:n puitteissa järjestettiin näyttely ja seminaari, jonka teemana oli Uudet nanorakenne- ja hiilimateriaalit sensoritekniikassa. Johtavat venäläiset tieteelliset järjestöt, kuten Tehnologitšeskii institut sverhtvjordyh i novyh uglerodnyh materialov (TISNUM, Erittäin kovien ja uusien hiilimateriaalien teknologinen instituutti), OOO Kristallin, Institut novyh uglerodnyh materialov i tehnologii (INUMIT, Uusien hiilimateriaalien ja teknologioiden instituutti) edustivat uusimpia kotimaisia tutkimuksia alalla, joka tutkii materiaalien ennalta määrättyjä ominaisuuksia.

VTKK:n toiminnasta tiedotetaan pääasiallisesti sen internet-sivuilla osoitteessa http://fin.rs.gov.ru/. Sivusto on venäjän- ja suomenkielinen. Siellä on tietoa tulevista tapahtumista, raportteja jo pidetyistä tapahtumista, ajankohtaista tietoa uusista kilpailuista ja venäjän kielen kursseista, sekä kirjaston, elokuvakerhon, dokumenttielokuvakerhon ja venäläisen laulun kerhon ohjelmista. Sivustolla voi ilmoittautua VTKK:n sähköisen ohjelman postituslistalle tai jättää viestejä. Kaikkein mielenkiintoisimmista tapahtumista kerrotaan myös Suomessa ilmestyvissä suomen- ja venäjänkielisissä painetuissa ja sähköisissä medioissa.

On laskettu, että Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa on sen avaamisen jälkeen vieraillut yli 250 000 henkilöä, joista enemmistönä ovat olleet Helsingin ja lähellä olevien kaupunkien asukkaat. Keskus auttaa suomalaisia tutustumaan lähemmin venäläisen kulttuurin saavutuksiin. Venäläisiä maanmiehiä, joiden lukumäärä on viime vuosina noussut runsaaseen 50 000 henkilöön, keskus auttaa säilyttämään kansallisia ja kulttuurisia perinteitään. Tätä tärkeää tehtävää Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus Suomessa tulee toteuttamaan myös tulevaisuudessa.

Tatjana Klejerova
Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen johtaja

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика